Desusta ei paljon sanottavaa, koska olin enemmän tai vähemmän kokoajan sidottuna kirpputoriin. Jos en ollut myymäässä, olin kirpputorilla ajatuksissa, photoshoottaamassa tai katsomassa cossikisoja. Cossikisoista kaikki on jo sanottu, taso oli mieletön ja sillain. EC-voitto meni aivan oikealle, lopuista vaikea sanoa muuta kuin että taso oli korkea.
Hallcosplay on aina vähän niin ja näin. Se on formaattina pirun hyvä, mutta kaipaa mielestäni kehittämistä. Toki hallcosplayn cossit olivat hyviä - mutta olivatko ne parhaimmistoa? Kuinka herkästi hall cosplayhin pääse koska tuntee cosplay agentit, cossaa agenttien lempisarjasta tms? Ei en sano etteivätkö kaikki cossit olisi olleet hyviä - sanon vain, että paikalla oli varmasti yhtä hyviä ellei parempiakin lauantaina. Hall cosplayn voisi jotenkin kivasti yhdistää vaikka paikalla tapahtuvaan kisa ilmoittautumiseen. Esim. tunnin ajan saisivat halukkaat tulla kuvauspalveluun kuvattavaksi ja agentit valitsevat näistä kuvien perusteella (huom! poseerauksen tärkeys) esim. puolet kisaajista ja toisen puoliskon sitten tämän jälkeen metsähallissa samoojista.
Kuvauspalvelun kuvista puheenollen: Olenko ainoa, joka ei ole hirmu tyytyväinen Kyuun viimeaikaiseen kuvaustyyliin? Toki hienosti rajatut ja kasvoihin kohdistetut ja jännistä kuvakulmista otetut kuvat ovat kivoja ja varmasti kuvaajalle mieluisia ottaa, mutta kun kyseessä on kuitenkin cosplay kuvat niin olisi tosi kiva jos cosseista näkisi myös kokonaisuuden.
Muutamia ottamiani kuvia löytyy ohesta heti cossihöpinäkuvien jäkeen, loput nezumi.picistä.
Animeconin lauantai-cossi
Americana Dawnin Foster (tuo blondi)
... niin jatketaan. Onko hitusen sairasta/itserakasta/säälittävää tuntea pienen [vahingon]ilon pistoksen syrämessä kun huomaa että "aloittamasi" 11 kysymystä löytyy kaikilta törmäämiltäsi suomalaisilta cosplay-blogeilta? Mutta siis. Saaraz tägäsi minut. Ja koska tykkään puhua etenkin itsestäni, nyysin vielä Yamasukan kysymykset. Omat faktat löytyy aikaisemmasta postauksesta.
Saarazin kymykset ensiksi:
1. Mikä on cossisi josta pidät kaikista eniten ja miksi?
Suikodenin Odessa. Asussa ei ole mitään erikoista, mutta hahmo on vain niin rakas, että cossi on edelleen oma lempparini. Nyt on saappaat tosin sanoneet itsensä irti, joten edessä on bootcoverien teko ja toivottavasti lähitulevaisuudessa saan vielä jostain Flikin ja pääsen uudestaan shoottaamaan tätä lempi-pukuani ^_^
2. Materiaali jota haluaisit kokeilla cosseissa, mutta et ole vielä käyttänyt. Wonderflex tai worbla... olen niin pihi etten koskaan kehtaa ostaa näitä ^^;
3. Inhokki asia cosseja tehdessä. Kaikki! En pidä kaavojen tekemisestä, en leikkaamisesta, en ompelemisesta, en varsinkaan peruukkimodauksesta enkä proppien rakentamisesta tai maalamisesta... ei voi kun ihmetellä miksi tät harrastaa ^^;
4. Unelma cossi jonka haluaisit tehdä jos rittäisi taidot, rahat yms.
Niitä on MONIA!
Arslan - Arslan Senki. Kaikki nuo pienet pylpyrät armoreissa. Mutta joskus!
Liu Bei Dynasty Warriors Koska armori syö rahaa ja osaamista - jota ei ole.
Alessandro - Trinity Blood Tuo pylpyröiden määrä...
Rumpleteazer - Cats Tässä esteenä a) maalaustaidot b) peruukki c) maskeeraus ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä catsuit. Ei ehkä ihan vielä tällä pyllyllä ^^;
Berserkin lintumies. Ei hajuakaan mikä hänen nimensä on. Ehkä leffoissa päästään vihdoin näkemään miltä hän näyttää väreissä. Mutta joo, nuo siivet...
5. onko sinulla jäänyt paljon cosseja keskeneräisenä lojumaan, ja jos jaksat niin voisit myös luetella ne.
Yllättävän vähän. Cosseja jotka olen aloittanut, mutta en koskaan saanut valmiiksi (vielä) ovat Castlevanian Richter, johon olen takkiin leikannut kankaat ja Supernaturalin Scarecrow, joka on paloina eräässä muovikassissa. Sitten on kaksi cossia, jotka kaatuivat huonoon tulokseen; One Piecen Vivin arbook-versio, jossa mekon punainen tekonahka oli niin shaissea, että rapisi kun sitä katsoi ja Basaran Koujirou, jonka takin kusin niin totaalisesti, ettei sitä enään pystynyt pelastamaan.
6. Mikä on cosplaytapahtumissa hauskinta. Fiilis. Ja cosplaybongaus.
7. Jos olisit eläin, mikä olisit? ( alkaa loppua ideat mistä kysyäa xD) Pöllö. Eiku Lokki!
8. Kuinka paljon aikaa käytät cossien tekemiseen aikaa?
Muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
9. Oletko ajatellut tehdä vanhoista cosseista uutta versiota.
Ehdottomasti! Toivon päivittäväni n. 80 % tekemistäni puvuista - eli kaikki omat lempparihahmoni/pukuni ^_^
10. cossatko paljon samaa hahmoa eri puku versiolla mm.
Hyvin vähän. Lavista on jostain syystä tullut tehtyä kaikki kolme eri versiota... mikä on outoa, koska kyseessä ei ole lempisarjani eikä myöskään lempihahmoni O.o
1. Minkälaisia ihmisiä ihannoit?
Henkisesti vahvoja, oman tiensä kulkijoita. Mukavia ihmisiä, mutta myös suorasukaisia ihmisiä. Sellaisia, jotka haluavat tehdä hyvää ihmisille ja parantaa maailmaa :3
2. Saat ilmaiseksi kaksi lentolippua vapaasti valittavaan paikkaan, kenet ottaisit mukaan ja mihin lähtisitte matkalle? Parhaan kaverini ja jenkkeihin suunta kyllä varmaan olisi. Siellä voisi sitten kiertää maata muutaman kuukauden ^^
3. Kliseinen kysymys; jos saisit valita supervoiman minkä ottaisit?
Kliseinen vastaus: muodonmuutoksen.
4. Sinulta viedään kaikki kodista kaikki huonekaluja ja päälläsi olevia vaatteita myöten, saat valita yhden tavaran tai vaatteen per päivä, mikä on ensimmäinen valintasi?
Sänky.
5. Kotiisi murtaudutaan, mitä teet ensimmäisenä?
Soitan polisiit. Mutta ei huolta, varas on jo kaukana kun Kuro sen vahtihaukullaan karkotti ;)
6. Lempitavarasi?
Joko pallonmuotoinen ankkapehmolelu tai reilu metrin pitunen delfiini-pehmolelu :3
7. Mikä on unelma-ammattisi?
Eläintenhoitaja tai nuoriso-ohjaaja. Tai arkkitehti. EI! Elokuvatuottaja ^_^
8. Minkälainen hiustyyli on mieleesi?
Semi-pitkä ja laineikas.
9. Parasta cossaamisessa?
Hahmojen eloon tuominen ja toisen kengissä päivän viettäminen! [paitsi jos kengät ovat liian pienet]
10. Äkkiä! Nosta pääsi! Silmäsi ampui juuri panoksen, kuinka pahasti kävi?
Täytyy kysyä naapureilta, jos meni keittiön seinästä läpi heiän puolelle...
11. Odotatko kesää?
Ehdottomasti. Onneksi se on jotakuinkin jo täällä ^___^
Kukaan tuskin tietää eikä ainakaan muista koska meikäläinen olisi tänne jaksanut jotain viimeksi raapustaa - ehkä joskus Frostin aikoihin?
Voisihan sitä vaikka syyttää maaliskuussa alkanut Toimiston monitaituri-kurssia, jonka takia tiliristikoita on pyöritelty päivästä toiseen tai huhtikuun alussa ollutta muuttoa, jonka myötä minulla on vihdoin ihan ikioma huone ja SÄNKY taas 2,5 vuoteen. Mutta en harrasta sormella osoittelua muuta kuin omaa napaa kohden eli olen siis vaan ollut pataLAISKA eikä toisaalta ole ollut mitään sanottavaakaan - ei sillä että sitä koskaan olisi.
Joten sen pidemmittä puheitta, katsotaanpas DESU-suunnitelmiani :3 Perjantaiksi päädyin kierrättämään Nurikoni Fushigi Yuugista, jota en koskaan pitänyt päällä kuin yhden miitin verran. Silloin ei ollut oikeata peruukkia ja nyt kun kotoa sattuu löytymään tumman liila pitkä peruukki niin ajattelin vanhan cossin kaivaa esiin, sen viimeistellä ja tosiaan perjantaina päälle pukea :)
Sunnuntaina minun on ilo olla osana ihanaa Deadman Wonderland ryhmää. Vaikka oma lemppari-hahmo Joh, olikin varattu jo kun ryhmästä sain tietoa, ei harmi ollut kovin suuri: Nagi nimittäin oli vielä vapaata riistaa. Sunnuntain siis vietän mykkänä Pöllönä kera hienojen ihmisten kuten Hanskun ja Chirukan. Iki-ihana Chestoberry myös suostui miulle Karakoksi ^^
Ja Lauantaina... mitäs minun pitikään cossia lauantaina. Ai niin. En ole vielä PÄÄTTÄNYT! Seuraavaksi siis lähinnä omaksi ilokseni pohdiskeluja MITÄ voisin tehdä ja MIKSI.
Brittany - Glee
+Asu jo valmis
+Awesomit ihmiset ryhmäilee tästä lauantaina.
-Pitäs blondaa hiukset
-Haluisin tehä asun uusiksi
-Länsimaalainen + desucon = ei hyvä
Chichiri - Fushigi Yuugi
+Asu jo osittain valmis
+Nostalgia
+Eka cossini!
-Liikaa nostalgiaa yhdelle viikonlopulle?
-Kepin kuljetus
-Toinen silmä vuorattu umpeen
Sasuke - Brave 10
+Asu jo valmis
+Sais harjotella proppien tekemistä
+Suht hyvin tehty
Lavi - D.Gray-man
+Asu jo valmis
+Ei ole vielä pidetty conissa
+Kaveri laittais Kandan
+Sais tehdä hammerin
-Pitäs kulettaa hammeri
-Silmälappu
Hakuei - Magi
+Kankaat ja peruukki olemassa
+Kaveri tekemässä Hakuryuta
-Tarkoitus oli tehdä Animeconiin
-Conissa myös toinen Hakuei
Sheena - Tales of Symphonia
+Kankaat ja peruukki olemassa
+Projekti ollut mielessä pitkään
-Inspistä etitty jo vuosi...
Kanzaki - Toaru Majutsu no Index
+Kaappicossi version tein juuri Vapuksi
-Vähän simppeli lauantai cossiksi
Quistis - Final Fantasy 8
+En ole vielä tehnyt FF-cossia
+Löysin täydellisen väristä kangasta halvalla
+Ruoska
-Peruukki/hiusten blondaus
Zelgadis - Slayers
+Suunnitelmissa jo pitkään
+Nostalgia
+Peruukki olemassa
+Kankaat saisin halvalla
+Monipuolinen
-Maski yhtä tuskaa
Judeau - Berserk
+RAKAS hahmo
+Suunnitelmissa jo pitkään
+Näyttävä
+Pääsis harjottelemaan armoria
-Joutus tekee armorin
-Kallis?
-Joutus blondaa hiukset
Lady - Devil May Cry 4
+Design
+Iso pyssy
-Kallis?
-Pyssyn raahaaminen Desuun
Kaksi vuotta sitten katsoin Spartacus: Blood & Sand TV-sarjan, koska Spartacuksen tarina sai minut koukkuun huolimatta sarjan hieman tönköstä toteutuksesta. Puvustus ja lavastus oli mielestäni todella hyvä, näyttelijät uskottavia ja valehtelisin jos väittäisin, etten pitäisi über-machoilusta ja puolialastomista miehistä. Todellisuudessa kuitenkin rakastuin sarjan juonenkäänteisiin, juonitteluihin ja ennen kaikkea hahmoihin. Spartacus, Varro, Doctore, Barca, Crixus the list goes on. You know what tapahtui ja en vain pystynyt jatkamaan sarjan katsomista enään. Kunnes nyt. Haluan edelleen tietää miten tarina jatkui. Plus tumblr on täynnä mielenkiintoisia giffejä kahdesta namusta miehestä.
Luulin olevani ainoa joka piti sarjasta - koska onhan se hieman B-luokkaa, raaka ja verällä mässäily vielä jopa koomisesti toteutettu (vaikka ymmärränkin miksi kyseinen taiteellinen näkökulma tähän). Olin siis positiivisesti yllättynyt kun eräs tuttuni rupesi minulle Spartacusta fanittamaan. Vihdoinkin joku jonka kanssa voin awesome sarjaa fanittaa! Ja sitten putosin takaisin maanpinnalle.
"Joo katsoin alun ja sitten vain ne jaksot joissa oli Agron ja Nasir."
Siis ketkä? Ai ne näkemäni homoeroottiset kuvat tumblrissa olivat Agron ja Nasir. Ymmärrän, et siis tykkää Spartacuksesta, tykkään Spartacuksen fandomista. Olisi pitänyt muistaa: olithan sitä mieltä, että Supernaturalin pitäisi hypätä suoraan neloskauteen kun Castiel tulee.
Fandoms - ruining good things and causing wars since the beginning of our time.
Fandomissa on hyvätkin puolensa. Se yhdistää ihmisiä. Toisaalta fandomeissa käydään kaikenmoisia shippingwareja, mutta ajatelkaa nyt oikeitakin sotia, kyllähän se yhteistä vihollista vastaan lyöttäytyminen kasvattaa yhteishenkeä. Ja sitten tietenkin täytyy hylätä kaikki omat arvot ja ajatukset, koska eihän oman laivan sisällä saa kapinoida yleisesti asetettuja ajatuksia vastaan. Ja tietenkin fandomit myös auttavat alkuperäistä lähdettä - lisää faneja tarkoittaa lisää rahaa. Koska rahanhan vuoksi teoksia luodaan. Ei sillä väliä, että supernaturalin uusimmat kaudet ovat aivan ala-arvoisia ja kirjoittajien fandomi-nuoleskelu näkyy iskee ruudusta läpi lekan voimin. Onhan sarjan uusimmat kaudet people's choicen parhain draama ja scifi-sarja.
Todellisuus on, että fandomit ovat perseestä. Kenellä nyt muka olisi nykypäivänä aikaa paneutua ja katsoa koko sarja itse läpi tai pelata jotain peliä se 100 tuntia kun voi vain muodostaa mielipiteensä muiden mielipiteiden pohjalta. Onhan se helpompaa rakastua hahmoon muutamien hienojen one-lineri giffin kautta kuin, että katsoisi 22 jaksoa hahmon kehitystä sieluttomasta mulkusta inhimilliseksi olennoksi. Ja tämän päivän kaksinaismoralismi sallii myös sen, että julistaa tykkäävänsä x-sarjasta, vaikka todellisuudessa ei voi sietää sarjan tarinaa, ideaa, ympäristöä, eikä päähenkilöitä. vain koska sen yhden jätkän one-linerit on huippuja.
Itse tajusin taas että fandomit ovat perseestä kun tosiaan katseltuani uudestaan Spartacuksen ekaa kautta, jotta voisin katsoa nyt tämän uusimman, menin käymään archiveofourownissa. Sieltä varmaan löytyisi vaikka mitä ihania ficcejä sarjasta, varsinkin kun sillä on oma fandominsa. Erityisesti kaipasin Spartacus/Varro tarinoita koska miesten välinen suhde ja heille luotu tarina on niin julmetun kaunis ja koskettava. Tai Barcasta. Tai Doctoresta. Mielenkiinnolla voisin jopa katsastaa mitä femslashin puolelta löytyy vaikka vihaankin sarjan tiettyjä naisia syvästi.
615 ficciä! Mahtavaa! Tässähän minulla meneekin koko ilta :) Katsotaans relationships-tab ja mitä se antaa :)
Agron/Nasir 445 ficciä. Agron ja Nasir... keitäs he olivatkaan? Ei mitään hajua... Crixus/Naevia 38 ficciä. Okei eli Crixus ja se sen muija, mitäs muuta. Barca/Pietros 31 ficciä, no heidät sen sijaan muistan he olivatkin aika söpöjä yhdessä. Koska pulut ^^ Mira/Spartacus ja Spartacus/Sura yhteensä 30 ficciä... ja loput nimiä joita hädin tuskin tunnen. Missä ovat Spartacus/Varro ficit, Doctore eli Oenomaus ja Gannicus ficit? Crixus/Barca ficit? Entä salainen paheeni Agron ja hänen veljensä Duro ficit? Niitä ei ole olemassa, koska niitä ei ole fandomissa. Tuskin nämä kirjoittajat ovat sarjaa edes katsoneet. He ovat lukeneet wikipediasta hahmojen specist ja katsoneet kaikki pano-giffit tumblrista ja kirjoittaneet sen pohjalta.
Onko fanittaminen tosiaan mennyt siihen, että vain se mikä ojennetaan hopealautasella aivan nenän eteen kelpaa? Eikö kukaan enään osaa ajatella omilla aivoillaan, nähdä pieniä silmäyksi, lukea rivien välistä ja oikeasti syventää alkuperäisiä lähdemateriaaleja omilla tulkinnoillaan? Pitääkö asioista tykätä vain koska muut tykkäävät - tai vielä pahempaa, vaan koska muut eivät tykkää?
Mikä
Alsoomse on moninpelihahmo AC3sesta - kulkee myöskin nimellä Independent. Shawnee-heimon jäsen, joka eli hyvin yksinäisen lapsuuden, jonka vuoksi hän on muita itsenäisempi. Alsoomseesta kasvoi väkivaltainen ja peloton nainen, joka on valmis kuolemaan omien uskmomustensa vuoksi.
Milloin
Tein tämän cosplayn vuoden 2013 alussa, Desucon Frostbiten sunnuntaille. Miksi
Törmäsin syksyllä 2012 hahmon artteihin ja siitä tehtyyn cosplayihin. Koska olin päättänt tehdä Frostbiteen sinisiä cosseja ja tiesin Jozon tekevän sunnuntaille AC3sen päähenkilön, päätin itse vaihtaa oman alkuperäisen sunnuntai cossini Alsoomseen. Rakastan amerikan alkuperäiskansoja ja heidän kulttuuriaan ja rakastuin hahmosuunnitteluun. Ponchot ovat suuri rakkauteni, samoin kuin hapsut. Normaalisti tämä olisi vain mennyt listoilleni ja olisin tehnyt sen hamassa tulevaisuudessa, mutta pelkäsin, että kun Jozo tekee upean Connorinsa, muut AC-ystävämme haluaisivat tehdä Alsoomsen, nostaen omaa rimaani cossata häntä. Tästä syystä ja koska puku oli sininen, päätin tehdä asun alta pois saman tien.
Miten
Alsoomsen teko oli suht helppoa, mutta työlästä. Hamehärpäke oli vain suikaleita ja ponchokin onnistui parin yrityksen jälkeen ihan siedettävästi. Se on hieman liian peittävä käsistä, mutta se on korjattavissa. Halusin tehdä asun mahdollisimman pitkälle ilman kangasmaaleja ja lukuunottamatta 3D-maalilla tehtyjä yksityiskohtia vyöhön ja alupaitaan sekä eriväristen lankojen häivytystä, kaikki on asussa ommeltua.
Koska kaikki on ommeltu ja olen kärsimätön/laiska/piittaamaton on asu äärimmäisen epäsymmetrinen. Hamehärpäkkeiden kuviot voisivat olla symmetriset, välit tasaiset, langat sistiimmin ommeltu jne. Mutta en ole tarpeeksi perfektinisti, että jaksaisin välittää mokomasta. Hame tsessään on periaattessa "vyö" eli kiinnitetty yhdellä isolla napilla, joka toivottavasti on piilossa kankaan nurjalla puolella.
Kengät ovat liian lyhyet ja vain jotain sinnepäin. Ne ovat kirpparilta löydetyt mokkasiinit maalattuna ja hapsuilla + nauhalla tuunattuna.
En löytänyt mieleisiäni hapsuja joten hapsut on ommeltu "lenksuina" tavallisella langalla ja myöhemmin lenksut leikattu auki ja trimmattu samanpituisiksi. Valkoiset neliöt ponchossa ja kolmiot shortseissa on askarteluhuopaa joka on liimattu kangasliimalla.
Helman kuvio on yksinkertaisuudessaan siksakilla yhteen ommeltua kangasta, jotta kuvio näkyisi myös nurjalla puolella. Ompelulankoja on sitten himmennetty ja muutenkin purkaantumista estetty akryylimaalilla. Vyö on yhteen ommeltuja neliöitä, jotka on sittemmin käännetty nurjalle puolelle ja vielä ommeltu kiinni tukevuudenvuoksi kangas"vyöhön".
Korut ovat maalattuja puuhelmiä, paitsi kaulan kireä koru, joka löytyi omasta korulippaasta - vain muutama helmi piti maalata ja kirves on ulkoa tuotu kepukka + tavallista aaltopahvia, pakkausteippiä, gessoa ja maalia. Ei kestä lähitarkastusta, mutta ajaa asiansa.
Iho on maalattu Grimasin creme-makeup paletilla W6 kertaalleen ja päällä vielä toinen kerros samaista W7 sekä kiinnityspuuteria ja kevyesti kaukaa suihkutettua XZ tyrni hiuslakkaa. Varjostuksia kasvoihin on tehty ruskealla luomivärillä ja aurinkopuuterilla.
Korjattavaa? Lyhentää pitäisi käsisyndit ja ponchon hihat, fiksaa aluspaitaa ja tehdä ehkä uusi kirves. Muutamat helmet lähtivät matkalla kävelemään, ruskeat piilarit olis kiva,
Kaiken kaikkiaan pidin cossista kokonaisuutena. Siinä on sata ja yksi kauneusvirhettä joiden olemassaolo tiedän lähinnä minä, mutta kokonaisuutena varsin toimiva asu. Maskeeraus pelasti asussa paljon + tykkäsin tosi tosi tosi paljon olla inkkari. Tämän laitan toivottavasti päälle useamminkin.
Gauche on posteljooni mangassa/animessa, joka sijoittuu teollisuutta edeltävään fantsumaailmaan, jossa elelee pienen kerrostalon kokoisia otuksia. Nämä otukset ovat ihmisten "sydänten" eli tunteiden perässä ja tästä syystä posteljoonien ammatti on hyvin vaarallinen - ihmiset kun vuodattavat kirjeisiin sydämensä. Gauche on kyseiselle vaaralliselle alalle lähtenyt pystyäkseen elättämään ramman siskonsa. Super symppis tyyppi siis ^^
Milloin
Tein tämän cossin vuoden 2013 alussa, Desucon Frostbiten lauantaille. Miksi
Gauche varasti sydämeni animun ensimmäisellä minuutilla. Asu on ihana ja olin visioinut tekeväni sen jonkinlaisesta mokkajälitelmästä. Ajatus lähti siis kolme vuotta sitten ja kun syksyllä 2012 törmäsin eurokankaassa 3 €/m verhoilukangasta, tiesin mitä seuraavaan Frostiin pistäisin päälle :) Miten Gauche tehtiin tosiaan mokkajäljitelmä-verhoilukankaasta, johon pelkäsin jäävän ilkeät jäljet jokaiseen taitoskohtaan, mutta toisin kävi. Kangasta pystyi silittämään oikealta puolen parilla täplällä ja muutenkin oli mukavaa käsitellä - ei purkaantunut ja sillain :D Aloitin asun hienosti lehtien kaavoilla ja housut onnistuivatkin oikein hyvin. Takista en sitten sanokaan mitään. Kyllä taas huomattiin, että omasta vaatteesta raa-at mallit ja sitten kaveri neulottaa koko shaiban päälle toimii meikäläisellä parhaiten. Taas viillettiin ranteita auki noiden saakutin satiininauhojen kanssa - toivottavasti joskus vielä löydän jotain ihanaa samettinauhaa ja saan noi korjattua. Eikä edes puhuta tuosta takin kauluksesta. Aina yllätän itseni miten vaan säätämällä hommasta saa ihan toimivan ^^;
Hattua oli oikeasti mukava tehdä. Pari koeversiota piti tehdä ennen kuin sain muodon sellaiseksi josta pidin, mutta onnistuihan tuo. Ja kyllä, oli oikein mukavaa ommella helmiä hattuun käsin - not.
Korjattavaa
Nuo pirun nauhat. Suzanne-satiinikin on varmaan nätimpi materiaali cosseissa kun satiininauhat -_- Budjetti:
Ne, jotka ovat kiinnostuneet näteistä mekoista, voivat skipata pitkän tekstipostaukseni loppuun.
Tuli siis valvottua - jälleen kerran - Oscar gaalaa katsoessa. Nämä olivat siis 85. Oscar gaalat historiassa ja 11. kokonaan katsomani - suurimman osan vielä näin allnightter-muodossa. Vau. Mikäli joku ei sitä jo tiedä, olen suuri leffa-fani. Stoorit kaikissa muodoissa uppoavat, mutta elokuvat sekä tätä nykyään myös TV-sarjat on se itselleni mieluisin formaatti. LOTR aloitti aikoinaan tämän kaiken ja rakkaus kyseistä alaa kohtaa vain kasvaa vuosi vuodelta.
Mitä OscarGaala sitten minulle merkitsee? Cosplayaajana tietty upeita pukuja, joita esittelen visuaalisessa muodossa teille tosiaan räntin lopussa [scrollaa scrollaa scrollaa]. Elokuvafanina kyse on kuitenkin vuotuisesta sukujuhlasta. Ikään kuin joutuisi koko vuoden seuraamaan facesta, blogeissa ja twitterissä kavereidensa elämän kulkua ja sitten kerran vuodessa pääsisi juttelemaan skypessä tämän kanssaan. Kyllä, olen juuri näin outo. Toisaalta onko se kuitenkaan niin hirveän outoa muodostaa connection ihmisiin joita ei ole koskaan tavannut livessä? Sentään en väitä seurustelevani tyypin kanssa, jota näen vain ollessani pikseleistä koostuva haarniskabikineihin pukeutunut elffi maailman suurimmassa livechat online-deittipalvelussa ;)
Mutta asiaan. Oscarit. ALL THESE FEELINGS! Voisinko pliiiiis olla Chris Evanssin vaimo? Tai Joseph Gordon Lewittin? Hugh Jackmankin käy... Kokonaisuudessaan pillitin useampaan otteeseen, nauroin, hurrasin, hämmästelin, dissasin ja kaiken kaikkiaan koin sen saman kirjon tunteita mitä kaikki hyvät stoorit meissä aiheuttavat.
Koska järkyttävästä kaula-aukosta on pakko puhua. Vaikka se juuri olikin puvun
pitäjän tarkoitus -_-
Nelosen muoti-kommentaattoreita oli hauska kuunnella, koska läppä oli samaa luokkaa kuin meikäläisellä - siinä vaiheessa kun puhutaan nänniteipeistä, ihoteipeistä joilla vaatteet pysyvät paikoillaan ja epäistuvista puvuista niin meikäläinen on ihan kotona. Tuohan on conikuvien katselun kommenttiraita! Sen sijaan on suht säälittävää, etteivät leffapuolen kommentaattorit tunnu ymmärtävän mistään mitään. Luulisi että neljän analyytikon puheista edes jonkun kanssa olisin voinut olla samaa mieltä jossain vaiheessa.
Tämän vuoden teemana oli ihanasti punaisella matolla oikeasti muoti ja puvustus ja elokuvapuvustuksen rooli vaatesuunnittelussa. Itse Oscareiden teemana taas oli musiikki ja ah! sitä piisasi. Tuli taas mieli katsoa Chicago + miksi Hugh Jackman on niin täydellinen? Ja Joseph Gordon Lewitt. Onneksi sen sijaan Chris Evans ei tanssinut ja laulanut - olisi täällä ehkä muuten jouduttu lähtemään ohitusleikkaukseen.
Chris Evanssista puheenollen. Avengers. Taas nähtiin, että siinä on hieno cast. Se tunne kun saa hörötellä toisten naljailulle siitä kuinka kuvauksella saadaan piilotettua Downey jr:n laatikko jolla tämän on seisottava tai silotettua herran vuosia renttuelämää nähneet kasvot - joka sopi myös tietty Jacksoniin. Avengerssit jakoivat siis oscarit parhaalle kuvaukselle ja special effecteille.
Samuel L. Jacksonin smokki!
Mutta sitten itse palkintoihin. Skippaan ne palkinnot johon en osaa sanoa juuta enkä jaata. Haluan myös tässä vaiheessa ilmoittaa etten ole itseasiassa nähnyt kuin muutaman ehdolla olleista suorituksista ja nekin siis juuri Skyfall, Avengers ja Hobitti. Mielipiteeni pohjautuvat siis täysin mututuntumaan, trailereihin ja toisten arvosteluihin ;)
Aloitetaan siitä, minkä tiesin - Brave siis voitti parhaan animaation pystin. Olin tästä hieman hämmästynyt sillä mielestäni elokuva ei ollut mitenkään erikoinen. Ihan kiva Disney-leffa mutta aika peruskauraa. Olisin kuvitellut että joku enemmän suosiota originellisuudellaan saanut elokuva kuten Wreck-it-Ralph tai Frankenweenie olisi pystin pokannut...
Claudio Miranda, joka voitti kuvaus-pystin
Life of Pista näyttää mielestäni ihan velholta!
Lavastuksen ja maskeerauksen - varsinkin maskeerauksen, olisin antanut tietty Hobitille, mutta ensimmäisen vei Lincoln ja toisen Les Miserables. Vahvoja varmasti, mutta silti olisin antanut tämän pystin kääpiöille. Paras kuvaus meni tietyllä tavalla odotetusti Life of Pille, joka on trailerieden perusteella uskomattoman visuaalinen elokuva. Life of Pi sai myös special effekti pystin, jonka se todennäköisesti ansaitsi. Kuvauksen olisin ehkä itse antanut Skyfallille. Life of Pi on varmasti visuaalisesti upea, mutta uskoisin, että syy tähän on ennenkaikkea efekteissä, samoin kun hobitissa syy on maskeerauksessa ja lavastuksessa. Skyfall sen sijaan on "perus"toimintaelokuva. Sen visuaalisen upeuden juju ei ole parroissa tai fosforivalaissa vaan nimenomaan taidokkaassa kuvauksessa.
Paras puvustus meni odotetusti Anna Kareninalle - on syystä olemassa genre "pukuleffat". Itse koen aina "hienompana" pukuja, jotka eivät ole suoria kopioita. Hirveätä rienausta cosplayaajalta, mutta koska en itse osaa luoda mitään originellia, arvostan kyseistä taitoa suunnattomasti. Ja molemmissa lumikki-leffoissa, jotka tässä kategoriassa olivat, on ollut aivan huikeita ja mielikuvituksellisia pukuja. Haluaisin nähdä lumikki ja metsästäjä elokuvan vain ja ainoastaan pukujen vuoksi. Ja ehkä vähän Sam Wortinghtonin vuoksi ;)
Editoinnista, äänistä ja musiikista en osaa sanoa mitään muuta kuin, että äänieditointi sai yllätyksellisesti tasapelin: Skyfallin ja Zero Dark Thirtyn. Ja että tottakai Skyfall sai parhaan biisin pystin. Myöskään dokumenteista ja lyhytfilmeistä en osaa sanoa muuta kuin, että lyhytanimaatioista näimme kolmen sekunnin pätkät ja tällä perusteella tiesin, että Paperboy sen voittaa. Niin ihana! Ja tietty Amour voitti ulkomaalaisen-elokuvan pystin.
"It's not about the script - it's about the story".
Argoa on hehkutettu siihen tyyliin, että jotenkin arvasin sen voittavan sovellettu-kässäri-pystin. Niin kuin sanoin aiemmin: jokaisella elokuvalla on olemassa joku juju, miksi se on hyvä. Life of Pi on visuaalisesti upea, Argo taas puhtaasti mielenkiintoinen ja nokkela tarina. Ja pystien kautta tulevat nämä jujut esiin. Mikä tuli yllätyksenä oli alkuperäisen käsikirjoituksen pysti. Ajattelin sen menevän Zero Dark Thirtylle, mutta ei, Django nappasi sen! Ja siis tämä oli puhtaasti positiivinen yllätys! Quentin Tarantino on mahtava ohjaaja. Ei siksi, että hän tekee överiväkivaltaisia elokuvia vaan siksi, ettei hän ota itseään tai aiheitaan liian vakavasti, hänellä on "taiteellista"silmää ja hän luo unohtumattomia hahmoja. Ja miehen palkintopuhe oli kultaa!
Ja sitten the big five. Tai tässä tapauksessa Big Six.
Sivuosapystit menivät Christopher Waltzille ja Anne Hathawaylle. Djangosta ja Les Miserablesta. Miespysti meni sille kenelle olin sen ajatellutkin - olin kuullut, että tämän suoritus oli aivan uskomaton. Myös Hatawayta oli kehuttu, mutta jotenkin en ajatellut hänen pystiä saavan - iloinen yllätys tämäkin. Tätä pystiä yrittivät nelosen-kommentaattorit tunkea Phillip Seymor Hoffmanille, mutta miehen nimi on ollut kirosana meikäläiselle Brokeback Mountain ajoista asti, joten aina kun hän jää palkinnotta iloitsen :)
Miespääosa pysti meni tietty Daniel Day Lewisille Lincoln-roolisuorituksesta. Itse pidän Day Lewistä hitusen teennäisenä - tuntuu kuin hän yrittäisi esittää boheemia metodinäyttelijää... Olisi ollut kyllä mahtava nähdä Joaquinin saavan tämän pystin. Ihan vain shown vuoksi! Naispääosa meni omaksi yllätyksekseni Jennifer Lawrencelle elokuvasta Silver Lining Playbook. Siis positiivinen yllätys taas - mutta jotenkin ajattelin että tämä palkinto olisi mennyt Jessica Chastainille Zero Dark Thirtysta.
Parhaan ohjaajan pysti meni Ang Leelle Life of Piistä. Olen Ang Leen ohjauksesta tykännyt aina Brokebackista asti ja on hienoa, että hän pystin sai. Parhaan elokuvan pysti meni, tan tan taa, Argolle. Liikuttunut Ben Affleck oli ihanaa katsottavaa ja jotenkin pysti oli odotettavissa. Argossa oli kaikki Oscar-leffan ainekset. Vahvasti näytelty hyvä stoori, joka ei kikkaillut tehoistella vaan oli helposti lähestyttävissä. Oikeeseen osoitteeseen meni varmaan tämäkin.
Mutta nyt ne puvut! Koska puolet gaalasta on pukujen ihastelua ;)
Amy Adams - aivan ihana hailakan harmaa
hörhelö unelma.
Jennifer Garner - en pidä näyttelijästä yhtään,
mutta mekko on ihanan värinen, sopii tälle ja tuo
pyllyröyhelö! Ihana!
Charlize Theron - aivan mielettömän upea puku.
Yksinkertainen, upea leikkaus ja sopii kantajalleen.
Niin kaunis.
Jessica Chastain - Varmaan oma lempipukuni. Ihanat geometriset kuviot, yksinkertainen, mutta yksityiskohtainen. Ja sopii kantajalleen.
Zoe Saldana - Aivan ihastuttava puku. En tiedä
onko tässä vähän liikaa kaikkea, mutta pidän
rintakoristeista, helman monivärisyydestä,
leikkauksesta ja vyöstä. Niin kaunis.
Stacy Keibler - Aivan ihanat kirjailut, kuviot ja
leikkaus. Kaunis.
Queen Latifa - Respect. Yksinkertainen. Pukeva. Kaunis. Sopii kanatajalleen. Aivan ihana. Queen Latifa on aina osannut puketua kokonsa mukaan unohtamatta asennettaan. Aitous on kaunista.
Ja sitten loppusanat. Eli minkälainen olisi ollut oma pukuni. Varmaankin hopeaa, yläosa jotenkin jännästi leikattu ja kuvioitu hopeisilla kivillä. Ja helmaan jos olisi vielä saanut jonkin kivan "pyrstön" - sekotus ikään kuin Jennifer Garnerin ja Jessica Chastain pukua :)
Ei tekemään Phoenix Wright cossia vaan kirjoittelemaan 11 asiaa itsestäni - haastajani rakas serkkuni tytär Roosa ja tämä sattui sopivasti kun frostiin on enää 1,5 viikkoa ja fiilis vääntää cosseja on lähes nollassa.
Haaste menee näin:
1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Jokaisen haastetun pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Valitse vielä 11 bloggaajaa jolla on alle 200 lukijaa ja haasta heidät leikkiin mukaan ja muista kertoa heille haasteesta. Vaikka ei tuota 11 blogia lukulistalta löytyisikään, ei kuitenkaan haastella takaisin ;)
Vaihtoehtoisesti valitse 11 viimeksi päivittäneen blogia lukulistaltasi :D
11 asiaa minusta
1. Minulla on mielipide ja näkökanta kaikkeen. Aina.
2. Loukkaannun ja turhaudun todella helposti - ja kuitenkin valitsin harrastuksen jossa joudun tekemään pikkutarkkaa työtä ja olemaan jatkuvan arvostelun kohteena... ^^;
3. Rakastan korvapuikkoja.
4. Ihmiset ovat mielenkiintoisia. Siksi olen usein liiankin tuttavallinen.
5. Haluan kasvattaa suomenlapinkoiria.
6. Rakastan tarinoita niiden kaikissa muodoissa.
7. Luen hyvin vähän fanficcejä, koska minua ärsyttää jos tarina/hahmot eivät kulje niin kuin itse sen ajattelen.
8. Uskon ihmisiä vaikka arvelisinkin heidän valehtelevan.
9. Kissamakit kuuluvat lempieläimiini.
10. Cosplayaamisessa kivointa on oivaltaminen - siksi en halua lukea tutoriaaleja tai ottaa vastaan neuvoja vaikka se tarkoittaisikin parempia cosplay-asuja.
11. Rakastan kaikkea karvaista ja pörröistä
11 kysymystä minulle:
1. Lempiväri?
- Riippuu yhteydestä. Punaisen ja liilan kaikki sävyt noin yleisesti ottaen, sisustuksessa lämpimät ruskean sävyt.
2. Mitä ottaisit autiolle saarelle mukaan?
-Parhaan ystäväni ja koirat
3. Seurusteletko?
4. Mitä koulua käyt?
-Vantaan aikuislukiota vielä kuukauden, sitten jotain oikeata toivottavasti vihdoin ^^
5. Lempi artisti?
-Musiikki puolelta 30 Seconds to Mars, Jason Mraz ja Poets of the Fall - kuvataiteen puolelta Leonardo da Vinci, Ayami Kojima ja Naono Boura
6. Onko sinulla lemmikkejä?
Kuro = Kaikkein Uskollisin Rakas Otus
Suomenlapinkoira uros, syntynyt 2007 keväällä, leikattu 2013 alussa. Viralliselta nimeltään Pontus. Tuommoinen jötikkä, ei avaudu ihmisille ihan heti, mutta kun avautuu, on ihana kainalossa kyöhnääjä. Omaa huonon itsetunnon ja tykkää haastamisesta. Work in progres
Donna = Daamiksi Omituinen Nuori Nannuttava Ainokaiseni
Suomenlapinkoira narttu, syntynyt 2011 alussa. Viralliselta nimeltään Vanilla's Honey Finnish Design. Kaikkia rakastava, ihmisen kanssa nöyrä, mutta koiramaailmassa oman pyllynsä tunteva pimuli. Taipumusta tavaroiden järsimiseen. Sijoituksessa.
7. Mitä harrastat ?
8. Lempikauppa/liike?
-Ebay :D
9. Lempiurheilu ?
10. Paras lätkäjoukkue?
-Jos ei jellonia lasketa niin Jokerit.
11. Missä asut?
Kouvolassa.
11 kysymystä SINULLE:
1. Kuka/mikä olisit halunnut olla edellisessä elämässä?
2. Ensimmäinen toiveammattisi?
3. Lempikoirarotusi/tyyppisi mahdollisten omistamiesi lisäksi?
4. Haavecossisi jota et koskaan tule tekemään ja miksi?
5. Mitä kuului elämääsi viisi vuotta sitten?
6. Miten kuvailisit minua tuntemattomalle?
7. Lempivaatekappaleesi?
8. Kaksi mahdollisimman toisistaan erilaista lempibändiäsi?
9. Ketä Disney-prinsessaa cossaisit? [tai muuta kokopitkien piiroselokuvien naispääosaa]
10. Kuinka valmistuu sinun arkivoileipä sekä herkkuvoileipä?
11. Kengänkoko?
Olen maailman saamattomimpia ihmisiä, mutta jotenkin nuo cossit tuppaavat aina ajoissa valmistumaan. Frostiin on nyt kaksi viikkoa aikaa, mutta olen suhteellisen luottavaisin mielin pukujeni suhteen. Aloitin niiden teon jotakuinkin kolmisen viikkoa sitten ja aika lailla joka päivä muutamista minuuteista muutamiin tunteihin on noita väännetty - on tämä työttömyys mukavaa aikaa. Nämäkin cossit on päätettynä ja kankaat ostettuna ollut jo parisen kuukautta, mutta saamaton mikä saamaton.
Rullarinkeli kirjoitteli aikataulutuksen tärkeydestä blogitekstissään ja yhdyn hänen kantaansa vaikka tällainen saamaton laiskuri olenkin. Omalla kohdallani kyse on puhtaasti kunnianhimon puutteesta. Cossaaminen on kivaa, mutta pukujen tekeminen vaatii energiaa - energiaa jota muka ei koskaan ole. Ja siksi aloitan cossien väsäämisen vasta kun on aivan pakko. Toistaiseksi olen onnistunut aliarvioimaan itseni ja cossit ovat valmistuneet mukavasti muutama päivä ennen coneja. Toivon että aliarvioiminen jatkuu tulevaisuudessakin. Tai sitten opin pitämään myös cossien tekovaiheesta.
En ole koskaan oikein ymmärtänyt WIPien päälle. Ehkä se johtuu siitä, että en oikein osaa fanittaa cossaajia - vain cosseja. Jaksan innostua ihmisten ideoista, mutta käsittelemättömät kuvat keskeneräisistä cosseista ei oikein inspaa. Siksi WIPejä harvoin teen itsekään. Ellei niillä ole jotain suurempaa taka-ajatusta. Niin kuin nyt. Eli demonstroida ajankäyttöäni. Ja auttaa ihmisiä cosplay-ahdistuksessaan - kun he näkevät missä vaiheessa minä olen omien projektieni kanssa, he ehkä ymmärtävät ettei heidän oma suo olekaan niin syvä kun olivat ensiksi ajatelleet ;)
Lauantain puku - Gauche
-aseen viimeistely (viimeisen viikon aikana)
-hatun kuvio loppuun (viimeisen viikon aikana)
-Takin nauhat, hihat ja napit (la 2.1.)
-housut loppun (la 2.1.)
-laukku loppuun (la 2.1.)
-kengät (huuto menee umpeen 4.1.)
-Vyöt (ma 4.1.)
-Peruukin modaus (ti 5.1.)
Sunnuntain puku - Alsoomse
-aseen viimeistely (viimeisellä viikolla)
-korut (viimeisellä viikolla)
-pussukat loppuun (viimeisellä viikolla)
-hameen ompelu (su 3.1.)
-vyö kasaan (su 3.1.)
-ponchon hapsut loppuun (la 2.1.)
-peruukin modaus (ti 5.1.)
-poncho ja shortsit loppuun (su 3.1.)
-aluspaita loppuun (ke 6.1.)
Jatkukoon raataminen siis huomenna :)
P.S. kuivuneen erikeepperin repiminen jaloista, jossa on kolmen kuukauden sänki ei tunnu mukavalta...
Pitkä tarina lyhyesti: vaihdoin blogini nimen Toinen sana synonyymistä Normaali elämä kielletyksi. Netissä on jo vuosia kiertänyt kollaasi likennemerkeistä ja niiden hupaisemmista selityksistä ja jo vuosia sitten rakastuin "pihakatu päättyy"-merkin uuteen selitykseen eli "Normaali elämä kielletty".
Voisin jaaritella ummet ja lammet siitä kuinka kaikki on aina kiellettyä, kukaan ei halua olla normaali ja kuinka sellaista nermiä kuin "normaali" ei ole olemassakaan - tai jos on niin me kaikki lukeudumme sen alle - tai meistä kukaan ei lukeudu sen alle.
Enigeis, uskoisin että blogini identiteetti kriisi päättyy tähän. Paitsi ulkonäön osalta. Header-kuva täytyy vielä saada otettua. Sellainen joka kuvastaa blogiani ja itseäni täysin. No, siihen asti :)
