keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Mikä lasketaan cosplayksi?

Iris kirjoitteli cosplaysta ja sen historiasta (Suomessa) blogissaan ja tekstissä vilahtaneen pukuilu-termin, sekä Cosplay fabo-sivuilla käytyjen keskustelujen takia, haluan tarttua seuraavaan aiheeseen:

COSPLAY VS. PUKUILU [ja onko näillä mitään eroa]

Yleensä kun puhutaan cosplaysta ja siitä mitä se on, avain-sanaksi nousee joko asu tai hahmo. Kuppikuntia on monenlaisia - kumpikaan ei sen enemmän oikeassa kuin toinen - mutta pääsääntöisesti cosplaysta puhutaan kun pukeudutaan jonkin tietyn hahmon tiettyyn asuun. Suomessa tämä tarkoittaa vielä useinmiten itse tehtyä, viralliseen referenssi-materiaaliin pohjautuvaa asukokonaisuutta. Tai ainakin suurinosa Suomen cossikisoista vaatii, että asu on a) itse tehty ja b) kuvallisen, virallisen referenssin omaava fiktiivinen hahmo.

Joku voi nyt marmattaa että "pitääkö kaiken cossaamisen olla kisaamista". Vastaus on ei. Mielestäni kuitenkin kisasäännöt ja arvosteluperiaatteet antavat hyvät puitteet siitä mikä se "oikea" muoto harrastuksessa on. Tanssimista voi harrastaa miten tahansa liikkumalla, mutta tanssikilpailuissa on tietyt asiat mitä kisaajilta haetaan. Minun hytkyilyä musiikin tahdissa ja tangoa molempia kutsutaan tanssimiseksi, mutta kyllä se tango "oikeampaa" tanssia on kuin minun jalkojen siirtely ;)

Sitten on kuitenkin se kaikki muu cosplayaaminen. Monelle cosplay on "vain" hauskanpitoa. Minun mielestä kyse on kuitenkin taiteenmuodosta, joka on yhdistelmä käsitöitä, valokuvataidetta, mallinnusta sekä tietenkin fan-arttia. Kaikissa taiteenaloissa on sääntöjä. Kaikilla taiteenaloilla tarvitaan kuitenkin luovuutta, omaa visiota sekä rohkeutta rikkoa kyseisiä sääntöjä. Tämän vuoksi mielestäni on erittäin hupaisaa katsella kuinka ihmiset ovat sitä mieltä, että X-pukuleikit ovat cosplayta, mutta Y-pukuleikit taas eivät. Palataankin seuraavaksi tarkastelemaan näitä kahta cosplayn avaintekijää.

Itse tehty, sailor-henkinen pinup-tyttö, Angelican kaappiversio sekä riisuttu Jack Sparrow - Mitkä näistä laskisit cosplayksi?
Hahmo:
Yleensä sanotaan, että cosplayksi luetaan kaikki sellainen pukuilu, jossa cossataan jotain hahmoa. Tämän vuoksi omasta lempihahmostaan voidaan tehdä milloin naisversioita, milloin natsiversioita tai vaikka pyjama-versioita. Gijinkat (hahmojen ihmisversiot) Pokemoneista, Transformereista tai vaikkapa leivänpaahtimesta ovat yksi omista lemppareistani cosplayn alamuodoissa - onhan se hieno tapa osoittaa luovuuttaan. Joku kerran sanoi, että omat versiot hahmoista, ovat cosplayta niin kauan kuin hahmo on tunnistettavissa. Mielestäni tämä ei pidä paikkaansa. Mikäli esim. Pikachu-gijinkaa ei tunnista Pikachuksi, se tarkoittaa että cossi on huono; ei sitä etteikö se olisi cosplayta. Entä onko oman hahmon cossaaminen cosplayta? Suuri osa ihmisistä on sitä mieltä, että on. Itse olen melkeinpä eri mieltä. Oman hahmon cossaaminen voidaan laskea cosplayksi, mutta mielestäni se on kuitenkin huomattavasti enemmän hahmosuunnittelua kuin cosplayta. Tosin täytynee myöntää, että kun joskus teen omien hahmojeni (omasta laatikkoromaanistani) asut ja laitan ne päälleni, aijon sitä touhua cosplayuksi kutsua.

Asu:
Cosplayhin kuuluu vahvasti hahmon lisäksi tämän asu. Asuja tehtäessä ja ostettaessa kiinnitetään huomiota paitsi istuvuuteen, niin siihen, että ne ovat mahdollisimman samankaltaiset alkuperäisen materiaalin kanssa. Kuinkahan monta kertaa olen itsekin itkenyt sitä kun cossiasun kuviot ovat väärän kokoiset, peruukki väärän värinen tai paitaraidat 5cm liian korkealla. Cosplay on oikeastaan pienoismalliharrastus, jossa suhdekoko on lähellä 1:1 - ja pienoismalliharrastuksessa pyritään tekemään mahdollisimman tarkka kopio alkuperäisestä.

Koska asu on tärkeä osa cosplayta, miksi sitten historiallista tai alakulttuurimuotiin pukeutumista ei lasketa cosplayksi? Tässä on mun lolita-cossi saa heti paskamyrskyn niskaansa ja saarnat siitä, että se ei ole cossi. Ihmisten mielestä on outoa kutsua X-henkilön arkityyliä cosplayksi. No niin on varmaan Johnny Deppinkin mielestä outoa että ihmiset kutsuvat Jack Sparrowksi pukeutumista harrastukseksi, kun tälle se on työtä!

Omasta mielestäni esim. Lolita-mekkoon pukeutuminen on ehdottomasti cosplayta. Siis mikäli sen tekee joku joka ei kyseistä muotia harrasta arjessa. Itse haluaisin kovasti tehdä itselleni joko Classic tai Country lolita asun. Ja mikäli joku päivä sellaisen päädyn tekemään, tulen tekemään hurjasti taustatyötä, että asuni on tyylilleen uskollinen, mahdollisesti jopa kopioimaan yksi-yhteen osioa toisten kyseisen tyylin asuista. Kun olen asuni saanut valmiiksi, ostan siihen sopivan peruukin ja lähden ottamaan photoshoottia viljapeltoon. Mikä tässä ei teidän mielestänne mene cosplayn alle?

Mikäli käyttäisin tätä mekkoa referenssinä
ja tekisin sen täydellisenä kopiona
itselleni - ei sitä laskettaisi cosplayksi?
[Kuva Mary Magdalene verkkosivuilta]
Mikäli copslaylle joskus tehtäisiin jotain virallisia sääntöjä, lajittelisin cosplayksi sen "oikean" cosplayn (viralliset hahmot ja versiot) ja pukuiluksi kaiken muun. Tosiasia kuitenkin on, että cosplayharrastajalle kaikki pukuilu on cosplayta. Kun taas satunnaispukuilijoiden cosplaykin on oikeasti vaan pukuilua.

Täydellisenä esimerkkinä viime viikon penkkari-kulkue, jota satuin seuraamaan. Random merirosvojen ja muiden naamiaspukujen seassa oli vinopino Meridoja, Jasmineja ja muita Disney-prinsessoja sekä mm. Inuyasha ja lukuisia Doctor Who-versioita. Kaikki tunnistettavia, mutta cosplayaajan silmin peruspukuilua - ei cosplayta. Aivan kuin minkä tahansa harrastuksen tai taiteenlajin kanssa, ei satunnaistekeminen tee sinusta harrastajaa. En minä ole tanssija vaikka conin iltabileissä hytkynkin tai silloin tällöin pelaan Dance Centralia. Sen sijaan penkkarikulkueen viimeisen random-samurai-pojan asu oli ilmiselvä cosplay tai hänen elämässään vaikuttaa vahvasti jokin cosplay-harrastaja. Vain cossaaja kävelee puoltoistakilometriä Suomen helmikuun sohjossa jaloissaan vain getat.


2 kommenttia:

  1. Kutsun harrastustani cosplay'ksi, mutta käytän kirjoittaessa mielummin sanaa 'pukuilu'. Ihan vain siksi, että 'pukuilu' on oikeasti suomea ja istuu kirjoitettuun kieleen paljon paremmin kuin cosplay. 'Cossaus' ja 'cossata' jne. ovat puolestaan sanoina jo niin hirveitä väännöksiä, että vältän niiden käyttämistä mahdollisimman paljon. Jos suomen kielessä on jo jonkinlainen vastine sanelle 'cosplay', miksi vääntää siitä mitään Finglish-muotoa? (Se ärsyttää samalla tavalla kuin se, kun ihmiset käyttävät sanaa 'onepiece', kun se on suomeksi haalari. Jos siis ei ole kyse siitä tuotemerkistä.)

    Siksi en juurikaan näe samanlaista eroa näiden sanojen välillä. Harrastukseni on cosplay ja, kun sitä toteutan hillumalla puvussa, kutsun sitä pukuiluksi. Pukuilu on minulle se osa cosplay'ta, jossa olen puku päällä. Puvun tekeminen taas ei ole pukuilua. Se on ompelua, askartelua ja muuta työstämistä. Finglish on perseestä. Sitä ei tueta.

    VastaaPoista
  2. Fukka taisi itse asiassa tiivistää tuossa yllä omankin mielipiteeni asiasta (ja todennäköisesti paremmin kuin itse osaisin). Suomen kieli <3

    VastaaPoista