maanantai 25. helmikuuta 2013

We saw your BOOBS!

"Hardest part about writing is writing"

Ne, jotka ovat kiinnostuneet näteistä mekoista, voivat skipata pitkän tekstipostaukseni loppuun.

Tuli siis valvottua - jälleen kerran - Oscar gaalaa katsoessa. Nämä olivat siis 85. Oscar gaalat historiassa ja 11. kokonaan katsomani - suurimman osan vielä näin allnightter-muodossa. Vau. Mikäli joku ei sitä jo tiedä, olen suuri leffa-fani. Stoorit kaikissa muodoissa uppoavat, mutta elokuvat sekä tätä nykyään myös TV-sarjat on se itselleni mieluisin formaatti. LOTR aloitti aikoinaan tämän kaiken ja rakkaus kyseistä alaa kohtaa vain kasvaa vuosi vuodelta.

Mitä OscarGaala sitten minulle merkitsee? Cosplayaajana tietty upeita pukuja, joita esittelen visuaalisessa muodossa teille tosiaan räntin lopussa [scrollaa scrollaa scrollaa]. Elokuvafanina kyse on kuitenkin vuotuisesta sukujuhlasta. Ikään kuin joutuisi koko vuoden seuraamaan facesta, blogeissa ja twitterissä kavereidensa elämän kulkua ja sitten kerran vuodessa pääsisi juttelemaan skypessä tämän kanssaan. Kyllä, olen juuri näin outo. Toisaalta onko se kuitenkaan niin hirveän outoa muodostaa connection ihmisiin joita ei ole koskaan tavannut livessä? Sentään en väitä seurustelevani tyypin kanssa, jota näen vain ollessani pikseleistä koostuva haarniskabikineihin pukeutunut elffi maailman suurimmassa livechat online-deittipalvelussa ;)


Mutta asiaan. Oscarit. ALL THESE FEELINGS! Voisinko pliiiiis olla Chris Evanssin vaimo? Tai Joseph Gordon Lewittin? Hugh Jackmankin käy... Kokonaisuudessaan pillitin useampaan otteeseen, nauroin, hurrasin, hämmästelin, dissasin ja kaiken kaikkiaan koin sen saman kirjon tunteita mitä kaikki hyvät stoorit meissä aiheuttavat.

Koska järkyttävästä kaula-aukosta on pakko puhua. Vaikka se juuri olikin puvun
pitäjän tarkoitus -_-
Nelosen muoti-kommentaattoreita oli hauska kuunnella, koska läppä oli samaa luokkaa kuin meikäläisellä - siinä vaiheessa kun puhutaan nänniteipeistä, ihoteipeistä joilla vaatteet pysyvät paikoillaan ja epäistuvista puvuista niin meikäläinen on ihan kotona. Tuohan on conikuvien katselun kommenttiraita! Sen sijaan on suht säälittävää, etteivät leffapuolen kommentaattorit tunnu ymmärtävän mistään mitään. Luulisi että neljän analyytikon puheista edes jonkun kanssa olisin voinut olla samaa mieltä jossain vaiheessa.

Tämän vuoden teemana oli ihanasti punaisella matolla oikeasti muoti ja puvustus ja elokuvapuvustuksen rooli vaatesuunnittelussa. Itse Oscareiden teemana taas oli musiikki ja ah! sitä piisasi. Tuli taas mieli katsoa Chicago + miksi Hugh Jackman on niin täydellinen? Ja Joseph Gordon Lewitt. Onneksi sen sijaan Chris Evans ei tanssinut ja laulanut - olisi täällä ehkä muuten jouduttu lähtemään ohitusleikkaukseen.

Chris Evanssista puheenollen. Avengers. Taas nähtiin, että siinä on hieno cast. Se tunne kun saa hörötellä toisten naljailulle siitä kuinka kuvauksella saadaan piilotettua Downey jr:n laatikko jolla tämän on seisottava tai silotettua herran vuosia renttuelämää nähneet kasvot - joka sopi myös tietty Jacksoniin. Avengerssit jakoivat siis oscarit parhaalle kuvaukselle ja special effecteille.

Samuel L. Jacksonin smokki!
Mutta sitten itse palkintoihin. Skippaan ne palkinnot johon en osaa sanoa juuta enkä jaata. Haluan myös tässä vaiheessa ilmoittaa etten ole itseasiassa nähnyt kuin muutaman ehdolla olleista suorituksista ja nekin siis juuri Skyfall, Avengers ja Hobitti. Mielipiteeni pohjautuvat siis täysin mututuntumaan, trailereihin ja toisten arvosteluihin ;)

Aloitetaan siitä, minkä tiesin - Brave siis voitti parhaan animaation pystin. Olin tästä hieman hämmästynyt sillä mielestäni elokuva ei ollut mitenkään erikoinen. Ihan kiva Disney-leffa mutta aika peruskauraa. Olisin kuvitellut että joku enemmän suosiota originellisuudellaan saanut elokuva kuten Wreck-it-Ralph tai Frankenweenie olisi pystin pokannut...

Claudio Miranda, joka voitti kuvaus-pystin
Life of Pista näyttää mielestäni ihan velholta!
Lavastuksen ja maskeerauksen - varsinkin maskeerauksen, olisin antanut tietty Hobitille, mutta ensimmäisen vei Lincoln ja toisen Les Miserables. Vahvoja varmasti, mutta silti olisin antanut tämän pystin kääpiöille. Paras kuvaus meni tietyllä tavalla odotetusti Life of Pille, joka on trailerieden perusteella uskomattoman visuaalinen elokuva. Life of Pi sai myös special effekti pystin, jonka se todennäköisesti ansaitsi. Kuvauksen olisin ehkä itse antanut Skyfallille. Life of Pi on varmasti visuaalisesti upea, mutta uskoisin, että syy tähän on ennenkaikkea efekteissä, samoin kun hobitissa syy on maskeerauksessa ja lavastuksessa. Skyfall sen sijaan on "perus"toimintaelokuva. Sen visuaalisen upeuden juju ei ole parroissa tai fosforivalaissa vaan nimenomaan taidokkaassa kuvauksessa.

Paras puvustus meni odotetusti Anna Kareninalle - on syystä olemassa genre "pukuleffat". Itse koen aina  "hienompana" pukuja, jotka eivät ole suoria kopioita. Hirveätä rienausta cosplayaajalta, mutta koska en itse osaa luoda mitään originellia, arvostan kyseistä taitoa suunnattomasti. Ja molemmissa lumikki-leffoissa, jotka tässä kategoriassa olivat, on ollut aivan huikeita ja mielikuvituksellisia pukuja. Haluaisin nähdä lumikki ja metsästäjä elokuvan vain ja ainoastaan pukujen vuoksi. Ja ehkä vähän Sam Wortinghtonin vuoksi ;)

Editoinnista, äänistä ja musiikista en osaa sanoa mitään muuta kuin, että äänieditointi sai yllätyksellisesti tasapelin: Skyfallin ja Zero Dark Thirtyn. Ja että tottakai Skyfall sai parhaan biisin pystin. Myöskään dokumenteista ja lyhytfilmeistä en osaa sanoa muuta kuin, että lyhytanimaatioista näimme kolmen sekunnin pätkät ja tällä perusteella tiesin, että Paperboy sen voittaa. Niin ihana! Ja tietty Amour voitti ulkomaalaisen-elokuvan pystin.

"It's not about the script - it's about the story". 

Argoa on hehkutettu siihen tyyliin, että jotenkin arvasin sen voittavan sovellettu-kässäri-pystin. Niin kuin sanoin aiemmin: jokaisella elokuvalla on olemassa joku juju, miksi se on hyvä. Life of Pi on visuaalisesti upea,  Argo taas puhtaasti mielenkiintoinen ja nokkela tarina. Ja pystien kautta tulevat nämä jujut esiin. Mikä tuli yllätyksenä oli alkuperäisen käsikirjoituksen pysti. Ajattelin sen menevän Zero Dark Thirtylle, mutta ei, Django nappasi sen! Ja siis tämä oli puhtaasti positiivinen yllätys! Quentin Tarantino on mahtava ohjaaja. Ei siksi, että hän tekee överiväkivaltaisia elokuvia vaan siksi, ettei hän ota itseään tai aiheitaan liian vakavasti, hänellä on "taiteellista"silmää ja hän luo unohtumattomia hahmoja. Ja miehen palkintopuhe oli kultaa!

Ja sitten the big five. Tai tässä tapauksessa Big Six.

Sivuosapystit menivät Christopher Waltzille ja Anne Hathawaylle. Djangosta ja Les Miserablesta. Miespysti meni sille kenelle olin sen ajatellutkin - olin kuullut, että tämän suoritus oli aivan uskomaton. Myös Hatawayta oli kehuttu, mutta jotenkin en ajatellut hänen pystiä saavan - iloinen yllätys tämäkin. Tätä pystiä yrittivät nelosen-kommentaattorit tunkea Phillip Seymor Hoffmanille, mutta miehen nimi on ollut kirosana meikäläiselle  Brokeback Mountain ajoista asti, joten aina kun hän jää palkinnotta iloitsen :)

Miespääosa pysti meni tietty Daniel Day Lewisille Lincoln-roolisuorituksesta. Itse pidän Day Lewistä hitusen teennäisenä - tuntuu kuin hän yrittäisi esittää boheemia metodinäyttelijää... Olisi ollut kyllä mahtava nähdä Joaquinin saavan tämän pystin. Ihan vain shown vuoksi! Naispääosa meni omaksi yllätyksekseni Jennifer Lawrencelle elokuvasta Silver Lining Playbook. Siis positiivinen yllätys taas - mutta jotenkin ajattelin että tämä palkinto olisi mennyt Jessica Chastainille Zero Dark Thirtysta.

Parhaan ohjaajan pysti meni Ang Leelle Life of Piistä. Olen Ang Leen ohjauksesta tykännyt aina Brokebackista asti ja on hienoa, että hän pystin sai. Parhaan elokuvan pysti meni, tan tan taa, Argolle. Liikuttunut Ben Affleck oli ihanaa katsottavaa ja jotenkin pysti oli odotettavissa. Argossa oli kaikki Oscar-leffan ainekset. Vahvasti näytelty hyvä stoori, joka ei kikkaillut tehoistella vaan oli helposti lähestyttävissä. Oikeeseen osoitteeseen meni varmaan tämäkin.

Mutta nyt ne puvut! Koska puolet gaalasta on pukujen ihastelua ;)



Amy Adams - aivan ihana hailakan harmaa
hörhelö unelma.
Jennifer Garner - en pidä näyttelijästä yhtään,
mutta mekko on ihanan värinen, sopii tälle ja tuo
pyllyröyhelö! Ihana!


Charlize Theron - aivan mielettömän upea puku.
Yksinkertainen, upea leikkaus ja sopii kantajalleen.
Niin kaunis.
Jessica Chastain - Varmaan oma lempipukuni. Ihanat geometriset kuviot, yksinkertainen, mutta yksityiskohtainen. Ja sopii kantajalleen.

Zoe Saldana - Aivan ihastuttava puku. En tiedä
onko tässä vähän liikaa kaikkea, mutta pidän
rintakoristeista, helman monivärisyydestä,
leikkauksesta ja vyöstä. Niin kaunis.
Stacy Keibler - Aivan ihanat kirjailut, kuviot ja
leikkaus. Kaunis.



Queen Latifa - Respect. Yksinkertainen. Pukeva. Kaunis. Sopii kanatajalleen. Aivan ihana. Queen Latifa on aina osannut puketua kokonsa mukaan unohtamatta asennettaan. Aitous on kaunista. 

Ja sitten loppusanat. Eli minkälainen olisi ollut oma pukuni. Varmaankin hopeaa, yläosa jotenkin jännästi leikattu ja kuvioitu hopeisilla kivillä. Ja helmaan jos olisi vielä saanut jonkin kivan "pyrstön" - sekotus ikään kuin Jennifer Garnerin ja Jessica Chastain pukua :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti