maanantai 7. toukokuuta 2012

Cosplayn kultamaalipintainen sääntö nro. 1

Vaihdoin asumismuotoni mukavasta kimppakaverikämpästä asunnottomaksi muutama kuukausi sitten. Kyseisen päähänpiston kuittaan sillä, että olen cosplayaaja - eli siis en aivan täysissä sielun- ja ruumiinvoimissa - ja menen suoraan asiaan: Cosplay vie tilaa.

Cosplay-harrastajan sääntökirjassa ensimmäisenä seisoo käsky "säästä kaikki". Cosplay-asuja on toki monenlaisia ja ensimmäinen asuni rakennettiinkin kokonaan tarpeista, jotka kyseistä asua silmällä pitäen oli hankittu. Mutta jo toisessa asussani, Mononoke Himen Sanissa, pääsivät uudelleen käyttöön nurkissa lojunut lampaantalja ja pieneksi jääneestä (mutta säästetystä!) puserosta irti leikatut jännät metallirinkulat. Kiitos hamsteriominaisuuden - kyseisiä metallirinkuloita ei tarvinnut metsästää kolmesta eri askartelupuodista, saatikka sitten maksaa niistä ja karvasta pariakymmentä euroa.

Nelisen vuotta on kulunut siitä kun cosplay-harrastuksen aloitin ja se, mikä oli ennen pari jätesäkillistä käyttökelvottomia vaatteita, on muuttunut jo expotentiaaliseksi. Jouduin kasvokkain kalsean totuuden kanssa "joutuessani" asunnottomaksi. Aloitetaan vaikka sillä, että pelkästään kenkiä omistin reilut 5 pakkauslaatikollista - ja näistä käyttökenkiä - juhlakengät mukaan lukien - oli seitsemän paria. "Tätä niin tarvitsee vielä joskus jossain"- on cosplay-hamsterin yleisimpiä toteamuksia ja myös allekirjoittanut muistaa sanoneensa niin säästäessään pitkävartiset strecth-plättärit, joista platform-pohjat olivat irronneet.

Nyt kyseiset plättärit löysivät tiensä roskalaatikkoon ja viiden laatikon kenkävarasto on muuttunut kahdeksi. Uusi "huoneeni" on kattoa myöten täynnä cosplay-laatikoita ja lattiapintalaa on huoneessa hurjat kolme neliötä - josta puolet valloittaa kaksi rakasta kävelevää karvalapsostani. Onneksi kankaat voi aina leikata sängyllä ja sänkyä parempaa nuppineulatyynyä ei olekaan!

Mutta vaikka cosplay vie rahan, ajan ja mielenterveyden lisäksi myös kaiken tilasi on hamsterius silti cosplayaajan korvaamattomimpia ystäviä. Viimeisin asuprojektini Cutter "Elfquest"-nimisestä sarjakuvasta muodostui seuraavasti:

  • Housut 2m vaaleata sinapinkeltaista samettia jonka olin saanut kaverini äidiltä tämän siivotessaan oman äitinsä ullakkoa. Hyvin haperoa, joten nyörikohdat piti vahvistaa kovikekankaalla, jota kotoa tietenkin löytyi.
  • Paita koostui karvaliivistä, johon kangas saatiin entisen hoitotyttöni tekoturkistakista (kyllä, niitä on tehty näköjäään myös lapsille), sekä  Kouvolan kangastukusta löytyneestä 4,90 €/m polyesteristä, joka purkautui helvetisti, mutta oli sopvan ilmavaa. Nauhat olivat Leonardo cossini jämiä, joihin oli vain viivat piirretty perus tussilla. Tupsuun jouduin tuhlaamaan 3 €, kun ostin lankakerän kärkkäisistä.
  • kaulakoru tehtiin puutarhaletkun pätkästä, joka oli joskus jostain säästetty "kun tätä niin tarttee joskus" samoin kun oli säästetty riikinkukonsulkakoristeista pudonnut sulan kärki. Keltainen munaläppäkangaskin löytyi säästetyistä tilkuista.
  • Bootcoverit, housujen nyörit ja käsinauhat tehtiin kaikki eurokankaan pala-laarista vuonna nakki löytyneistä verhoilukankaista, jotka oli ostettu koska "näitä niin tarttee joskus". Ja niin niitä on tarvinnutkin.
  • Peruukki oli ebaysta, hinta ~18 euroa ja korvat myöskin ebaysta, suurinpiirtein saman verran. 
  • Puukon tein jämäpahveista, softiksesta ja polymorphi-muovista, mutta  jätin sen kesken kun ei cosplay-kumppanillakaan puukkoa ollut.
Eli kokonaisuudessa asulle tuli hintaa n. 45 euroa ja sillä päästiin vielä suureksi yllätykseksi Kupliksen 2012 cosplay-finaaliin :) Eli syleilkää sisäisiä hamstereitanne vaikka asuntonne muistuttaakin sen vuoksi enemmän varastoa kuin kotia.